Sairastelua ja reissaamista (ja kangaslaatikon tuhoamisyritys)

Pari viikkoa mennä hurahti nopeasti. Hiihtoloman jälkeisen viikon kuopus sairasteli kotosalla flunssaa ja keuhkoputkentulehdusta, esikkokin pari päivää paranteli nuhaista oloaan ja taisipa itselläkin kuumetta hiukan pukata. Olipahan jännitettävää, sillä meillä oli suunniteltu reissuun lähtö ja laivamatkakin Tukholmaan oli jo maksettuna ja voi että mikä pettymys lapsille olisi ollut, jos laivareissua olisi jouduttu siirtämään! Nyt on reissut reissattu ja kotiarkeen palattu.


Olin tilannut Ruotsissa asuvan veljeni avustuksella kankaita täältä ajatuksena napata ne Tukholmassa käydessä veljen luota mukaan (tuo ko. verkkokauppa ei toimita tilauksia Suomeen, siksi moinen kiertotie ;) ). Reissua edeltävällä viikolla minulle meinasi iskeä jopa jo jonkin näköinen ahdistus, kun noita kankaita on tullut hamstrattua marinoitumaan kaappeihin ja lisää oli tulossa. Eikun tuumasta toimeen ja lapsosille paitoja "sarjatuotantona". Menihän siihen päivä jos toinenkin, välillä potilaan seurana ja erotuomarina ja ruoanlaitossa ja ja ja... Ja vasta reissun jälkeen sain kauluksien resorit ommeltua paikoilleen.

Lapsosten uudet paidat

Paitojen kaava on jostain Ottobrestä ja jostain toisesta lehdestä yhdistetty ja muokattu omille lapsille sopivaksi. Siinä mielessä helppoa noita paitoja tehdä sarjassa omille pojille, kun ovat liki saman kokoisia (ikäeroa on 1v4kk), toisen paitakankaita leikellessä jätän saumavarat pois ja lyhennän hiukan hihoja. Ja kuten kuvasta voi ehkä huomata, olen SUPERLAISKA vaihtelemaan saumuriini lankoja ja jos totta puhutaan, niin vihaan sitä hommaa melkoisesti (ja jos IHAN rehellisiä ollaan, niin myönnettäköön, että muutamaan otteeseen olen hermoni menettäny lankoja vaihtaessa ja hyvinkin usein pyydän perheemme Pelle Pelottoman siihen hommaan) . Näiden paitojen kankaat taitaa olla ostettu Sampsukalta, kotipuoti kun on petollisen lähellä :) Tuosta keltaisesta traktoripaidasta tykkään ainakin itse melko paljon, pitäähän kovalla traktorimiehellä olla traktoripaita! Käyttöön se ei vielä ole ennättänyt.


Sairastelun keskelle sain ihanan piristyksenkin ja pakko jakaa tämä riemu täälläkin. Siis tuo itse kirjekuori on piristys ja ihanuus, sisällöstä ei varmasti monikaan voi sanoa samaa. Mutta mä tykkään, molemmista!

Piristävä yllätys postilaatikolla!

Ostin (kyllä, luitte aivan oikein, ostin) nuo kaksi vanhaa kahvipakkausta ja sokeripussin Facebookissa toimivasta kirppisryhmästä. Niistä on tarkoitus tehdä (joskus) taulut keittiömme seinälle, sopivat mielestäni mukavasti kahvipurkkikeräilyni rinnalle. Tässä siis mielestäni hyvä (ja iloinen) esimerkki siitä, kuinka myös postitettaessa voidaan käyttää kierrätysmateriaaleja. Itse jemmailen kaikki muovipussit ja vastaavat, niissä on helppoa lähetellä esim. kankaita eteenpäin.

Ja kun olimme kylättelemään Vantaan suunnille lähdössä, niin eihän sinne tyhjin käsin voinut mennä. Päätin pikatikkinä ystävän pesueelle vielä pipot perjantaina surauttaa (lähtö oli lauantaiaamuna) ja kangaskaupan kautta piti koukata, koska eihän minulla ollut MITÄÄN tyttömäisiä kankaita varastoissani.

Tuliaiset ystävän perheelle

Perjantaina iltapäivällä vasta siis varmistui, että ylipäätään voimme lähteä lauantaiaamuna matkaan. Uskalsin pakkaamisenkin vasta perjantaina aloittaa ja ihme kyllä, ei tullut edes järkyttävä kiire (miehen siskon tupareissakin kävimme mansikkajuustokakun lahjaksi viemässä :P ) ja kaikki tarvittavat tavarat oli mukana.

Ja niin, kun kerran Etelä- Suomessa ajeltiin, eihän ilman varastomyymälävierailua kotiin voinut palata. Kangastukun varastomyymälässä oli "pakko" vierailla, ei sieltä hirveästi ompelukamppeita mukaan tarttunut, jotain pientä kuitenkin, niistä lisää myöhemmin. Reissusta olikin "kiva" palata kotiin keskiviikkoiltana, torstai ja perjantai menikin sitten siivotessa ja esikon 6- vuotissyntymäpäiviä järjestellessä lauantaiksi.

Uusista kangasherkuista kuvia ja päivitystä myöhemmin!