torstai 29. maaliskuuta 2012

Kierrätystä ja tuunatut neppipihdit

Tilasin viime syksynä itselleni eBayn kautta KAM- neppipihdit.Pääsin testaamaan niitä ensimmäisen kerran nuoremman pojan kierrätyshuppariin ja hupsis, kuinkas sitten kävikään? Olin kiinnittämässä vasta toista nepparia ja pihdeistä kuului NAKS! Minä parahdin samoin tein itkemään ja kirosin pihdit... Onneksi Pelle Peloton (eli siis aviomieheni) otti pihdit käsiinsä ja hetken suunniteltuaan korjasi ne.
 
Tuunatut neppipihdit, kuvan alareunassa tuo rikkoontunut osa, joka katkesi tuolta pihtien kärjestä ja on korvattu kärripoletilla ;)


Pihtien korjaukseen tarvittiin siis vain kärripoletti (jossa olikin jo toinen reikä valmiina), johon porataan reikä myös toiselle puolelle. Olisihan tuon polettiosan tuosta voinut rälläköidä poiskin, olisi tullut siistimpi, mutta kun ei se käyttöä haittaa millään muotoa (ja minulla oli kiire nepittää huppari loppuun).

Kierrätyskankaista valmistunut huppari käyttäjällään

Ja vielä samana iltana sain hupparinkin valmiiksi. Tämä oli elämäni ensimmäinen huppari, jonka olen ommellut. Eikä se niin vaikeaa ollut kuin kuvittelin (jostain kumman syystä kuvittelin, että tuon hupun kanssa tulee ongelmia...). Huppari on siis samalla kaavakokeilu ja senkin takia valmistettu vanhasta T- paidasta ja jostain muusta kierrätyskankaasta. Ja vetoketjun korvasin tosiaankin noilla KAMin neppareilla.

Kierrätyskankaista on valmistunut seuraavakin työ eli pyyhe keittön kaapin oven kahvaan. Sain joku vuosi sitten äidiltäni vastaavanlaisen pyyhkeen lahjaksi. Kummasti on kerääntynyt noita vanhoja vohvelipyyhkeitä tuonne kaappeihin ja kangaslaatikoihin, kirppareilta niitä silloin tällöin mukaani haalin. Pyyhkeissä minua on ihastuttaneet nuo vanhat reunapitsit, itselläni kun on virkkauksen opettelu vasta aivan alkutekijöissään.

Koekappale pyyhkeestä

Aluksi mietiskelin jotain kirjailua tuohon pyyhkeeseen, mutta nuo pitsit riittää. Yksinkertaisen kaunista. Laiskuuksissani iskin tähänkin pyyhkeeseen nuo KAMin nepparit, alkuperäisessä pyyhkeessä on tarrat. Toiminee näinkin! 

Paljon on päässäni pyörinyt ideoita ja suunnitelmia, voi kun saisikin otettua itseään niskasta kiinni ja toteuttaa niitä suunnitelmiaan! Tuohon pojan huppariinkin olisi tuolla joustofroteet varattuna, eihän ne olisi kuin leikata ja ommella. Kohta lie poika kasvanut jo niin paljon, ettei kankaat enää riitäkään (ja sitä kangasta kun ei enää valmisteta). Lisäksi pitäisi varmaankin tehdä lasten vaatekaapeissa inventaario ja rueta ompelemaan kesäksi shortseja. Täytyy myöntää, yhtään kesävaatetta en ole vielä tehnyt. No, viikonlopulle kai se on taas lupaillut pakkasta ja lisää lunta... Että ei kait tässä mikään kiire vielä kesävaatteille ole.

Ja sitten olen haalinut tyhjiä kahvipussejakin, jo vuosia olen haaveillut kahvipusseista punotusta kauppakorista. Näinköhän saan koskaan sellaista aikaiseksi, saattaa käydä samalla tavalla kuin eräälle perintötuolille, joka odottaa tuolla aitassa edelleen maalia pintaan. 

Kahvipussit kuivumassa, kunnon THE INSPIRAATIOTA odotellessa...

Niistä tekemättömistä töistä saisi kyllä melko piiiiitkän listan aikaiseksi. Hiljaa hyvä tulee ;)

4 kommenttia:

  1. Miekin tein ihan vasta yhen tommosen keittiöpyyhejutun. Tosin ompelin siihen napin. :) En ottanu blogiin kuvaa, vaikka siitä tulikin ihan sievä. Mutta kun se oli vasta testikappale ja kankaat ei sovi värien puolesta yhteen, niin laitan kuvia vasta kunhan olen päässyt koeosuudesta eteenpäin. Pitäs vaan jostain sopivaa kangasta saada, eli eikun kankaanhaalintaan! :D

    Joko pojilla pysys neula kädessä koristamaan vohvelikangasta? Tulis ainakin omaperänen! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pojilla saattais jopa neulakin pysyä kädessä, pitäisiköhän harjoitella ennen toukokuuta? :) Tarkasti Axu ainakin äsken vierestä seurasi, kun paikkasin EILEN ostettua Tohelo- possua. Niin, koeversio tuokin pyyhe on ja noita vohvelikankaita on tuolla kaapissa melkoisesti. En ole ihan tyytyväinen tuohon lenkkiin, mikä tulee kahvan ympärille.

      Poista
  2. :D Onneks on tollanen setä talosa ketä osaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oishan tuosta voinut tosiaan tuon polettiosan poistaa, mutta mitäpä suotta! Kiire oli päästä pihtejä käyttämään :) Ja onhan tuo omaperäinen lisä, pitäs varmaan vielä kehitellä tuohon jotain "tuninkia" :D Ja joo, kyllä tuo setä osaa ja lapsetkin sen tietää: mitään ei saa heittää roskiin, koska isi kuulemma korjaa kaiken. Meillä on useinkin korjauksessa tietokoneita ja muuta elektroniikkaa, näkisitte vaan mun perintösaumurin (vm. -85), josta oli ne langanohjaimet ja yksi lankarullateline hajonnut vuosien saatossa ;D

      Poista