P****nnuolija ja silmälasikotelo

Viikonloppuna innostuin kokeilemaan muovipussien sulattelua. Muovipusseja siis sulatetaan silitysraudalla kahden leivinpaperin välissä, jotta saadaan tukevaa ja vedenpitävää "kangasta". Tämäkin oli homma, jota olen mielessäni pyöritellyt ja tuumaillut, että milloinkohan ehtisin/ kehtaisin kokeilla. Ja se hetki tuli lauantai- iltana, oli tartuttava tuumasta toimeen!

Jokunen muovipussi siinä pipariksi meni, testaillessa. Pistin merkille, että kannattaa aloittaa homma miedolla lämmöllä (max. yhdellä pisteellä). Ja todellakin muistaa se leivinpaperi muovipussien alla sekä niiden päällä, muuten pääsee ostelemaan uutta silitysrautaa ja -lautaa.

Iltasella ulkona istuksiessa sain päähäni aivan mahti- idean, mitä tekisin tuosta "muovikankaasta": penkin istuinpäällisen! Itse kun en meikkaa, joten meikkipusseja tai vastaavia en tarvitse ja tuo istuinpehmuste/ penkinpäällinen kuulosti helpolta toteuttaakin.

Mutta ei suinkaan puhdas valkoinen muovi siihen käynyt... Taannoin ostin WC- istuimemme kanteen huumorimielessä tarran ja ei se oikein istunut tuonne meidän vessaan. Eikun repimään tuota tarraa irti ja suunnitelma toteen. Tämä suunnitelma EI voinut odottaa oikean väristä kanttinauhaa tai oikean väristä ompelulankaa, tämä oli päästävä toteuttamaan heti ja niistä tarvikkeitsta, joita ompelulaatikosta löytyi!

 

Persettä nuoleva lehmä!

Perseennuolijaa voi käyttää vaikka potkurissa ;)

Tämäkin esitys on kierrätysmateriaaleista tehtyä: pehmikkeenä pari kerrosta vanhaa torkkupeittoa, välissä kolme kerrosta muovipussia ja päällä tuo tarra, joka "komisti" ennen vessaamme. Jopa kanttinauha on kirpparilta! Ajatuksena oli, että jos sattuisin noita lehmätarroja löytämään lisää, tekisin kesäksi ulos puutarhatuoleihin vastaavanlaiset. Vahva epäilys vaan siitä, ettei noita tarroja enää löydy...

Esikoisemme silmälasit uusittiin alkuvuonna ja jostain kumman syystä uudet lasit ei mahdu kunnolla liikkeestä saatuun koteloon (eikä uutta koteloa ole tullut hommattua, kun lasit ovat menneet koteloon pienellä asettelulla). Olin jemmaillut muovikääreitä WC- paperipakkuksista hienojen pingviinikuvien vuoksi, ajatuksena tehdä niistä JOTAIN.

Silmälasikotelo esikoiselle

Tuossa työssä ompelin myös elämäni ENSIMMÄISEN vetoketjun, uskokaa tai älkää! Jostain kumman syystä en ollut juuri niillä käsityötunneilla koulussa, kun vetoketjuja ommeltiin (en kyllä kässän tunneilta lintsannut varmaan koskaan, mutta jostain kumman syystä tuo vetskarin ompelu on jäänyt). Jälkikin on sen mukaista... Harjoitusta, harjoitusta. Tuttavani pyysi nimittäin ompelemaan tyynynpäälliset, joihin toivoi vetoketjua.

Myös silmälasikotelo on kierrätysmateriaaleja hyödyntäen tehty: vuorena on palanen T- paitaa, päällä siis muovipusseja ja vetoketjukin taisi olla jostain purettu :)


Ja sitten kaiken tämän jälkeen keittiön lattialta pitäisi siivota kaaos:

Tarvikkeita "muovikankaisiin"

 Ja kun kaaos on saatu selvitettyä, voi nauttia kupin kahvia ja minttusuklaakakkua (joka valmistui tuossa käsityövimman rinnalla, samoin kuin makaroonilaatikko), jonka ohje löytyy täältä. Ja kun kahvi ja kakku on nautittu, on aika lähteä shoppaamaan uusia nuppineuloja. Tuppaavat nimittäin tylsymään rankasti tuon muovin läpi tökkiessä...