Räntää, shortseja ja villasukkia

No niin, vihdoinkin ne vanhemman pojan shortsit valmistui. Ja oli muuten sellaista taistelua, ettei usko kukaan!

Ommeltuani sivusaumat, huomasin että kaikki ei ole niinkuin pitäisi. Minä siinä jo likimain itkua väänsin ja laitoin lohikäärmekankaastakin etsintäkuulutuksen nettiin. Luulin pilanneeni kankaan ja shortsit (ja kangas on taas sarjassamme loppuunmyytyä). Sieluni silmin jo näin, kuinka pettynyt poika olisi, jos ei haluamiaan shortseja saisi. Mielessä kävi jo siinä vaiheessa lähteä metsästämään kaupungin kaupoista lohikäärmeitä valmiina shortseina.

Purettuani sivusaumat, huomasin, etten ollutkaan sössinyt yhtään mitään. Vain suunnittelemani ompelujärjestys oli väärä! Onneksi kaava oli väljä ja leveähkö malliltaan, eikä haitannut, vaikka shortsit hiukan kapenivatkin siinä koheltaessa. Ainut vahinko, mikä tapahtui, oli se että taskunsuista tuli pienen sutjakat (saatanpa vielä tikata taskut umpeen valetaskuiksi ja lisäillä takataskut, kun tuota lohikäärmettä jäi taskujen kokoisia tilkkuja ;) ).

Lopputulos oli se, että olin taistellut kahden päivän aikana noin kuutisen tuntia uuden saumurin kanssa, mm. langoittanut sen kahteen kertaan uudelleen, vaihtanut neulat ja kikkaillut muutenkin säätöjen kanssa. Karkkilakkonikin sai väistyä siinä vaiheessa. Mutta lopultakin on muutamat shortsit valmiina odottamassa lämpimiä kesäpäiviä!

Tähän mennessä valmistuneet tuotokset

Ja etteikö tuo kaikki edellämainittu olisi ollut jo tarpeeksi... Ajattelin, että nappaan kuvat samoin tein valmistuneista pöksyistä, päätti digikamera vihastua minuun. Onneksi sekin ongelma korjaantui, kun perheemme Pelle Peloton teki kameralle "jotakin", en vain tiedä mitä.

Kun hermoni alkoi olla jo melkolailla riekaleina ompelun vuoksi, päätin pitää pientä taukoa. Mielessäni on jyskyttänyt ajatus villasukista, jotka lupasin ystävälleni neuloa (valmistumisajankohdasta ei ollut puhetta ;) ). Kappas vaan, sukkapuikot olivatkin kiinni vielä keskeneräisissä kämmekkäissä! Kämmekkäät olivat seisoneet työhuoneen pöydällä pari kuukautta keskeneräisinä. Ja niin, puuttuihan niistä loppupeleissä kaksi tai kolme kerrosta, ennenkuin valmistuivat. Heti kun sain neuleen valmiiksi, päätin päätellä kämmekkäät ja samalla itselleni neulomat polvisukat, jotka olivat odottaneet lankakorin reunalla päättelyään vuodenvaihteesta saakka. Muuten en olisi saanut niitä pääteltyä ennen ensi talvea. Päättely, tuo homma jota neulomisessa vihaan. Älkää kysykö miksi!

Polvisukat itselle ja kämmekkäät äidille pilkkireissuja varten

Ja toivoa sopii, että nämä villasukat valmistuisi ennen ensi joulua, yritetään ainakin! Kiirehän ei varmaan ole, taisi HIFK kesälomille jo tuossa joku aika sitten lähteä, oikeastaan siitä lähtien nämä sukat ovat olleet liki päivittäin mielessäni... Vaikken jääkiekkoa itse juuri seuraakaan (MM- kisoja saatan seurata jokusen Suomen ottelun verran), tulosruudusta jäi sen verran mieleen, että HIFK:n pelit on tämän kauden osalta pelattu (yleensä korvissani on jonkinlainen suodatin tulosruudun aikaan, urheilusta ei jää juuri mitään korvieni väliin).

HIFKiä ystävälle

Nyt jatkamaan villasukkien neulontaa! Parin edellisen päivän sääkin on kyllä ollut kaikkea muuta kuin kesäinen, villasukillekin ollut käyttöä. Josko se kesä sieltä pian saapuisi (kauhulla odotan niitä tuhoja, mitä myyrät ovat saaneet aikaan, muutamassa sulaneessa kukkapenkissä jo ei niin toivottuja- kekoja näkyy...).